Kuumia perunoita edustajiston kokouksessa

Terveisiä edarin kokouksesta. Kokouksessa keskustelua on herättänyt lähinnä kaksi asiaa: ensinnäkin TYY:n kirjaston kohtalo, josta ryhmämme puheenjohtaja Joel kirjoittikin alla, sekä tunnustuksia ja huomionosoituksia koskevan ohjesäännön hyväksyminen.

TuKY ehdoitti ohjesääntöön lisäystä koskien ylioppilaskunnan lippua. Ylioppilaskuntien nyt yhdistyessä onkin perusteltua mahdollistaa TuKY:n näkyvyys yhteisessä lipussa.

Ehdotuksen tiimoilta käytiinkin lähes surkuhupaisasti koko kokouksen vilkkainta keskustelua. Laaja yhteisymmärrys vallitsi siitä, että TuKY:n nauha liitetään lipun yhteyteen lähelle nuppia, mutta miten? Puheenvuoroissa ehdotettiin rengasta ja vapaasti roikkuvia nauhoja. Pyynnöstä asiaa visualisoitiin kokoustilassa olleella ylioppilaskunnan lipulla. Lippu otettiin alas telineestä ja nauhan sijaintia demonstroitiin eräällä kokousedustajalla mukana olleella kuntanauhalla. Hersyvän keskustelun päätteeksi edustajisto päätyi sopuisasti ratkaisuun nauhan sijoittamisesta koristenupin alle niin, että nauhan päät saavat roikkua lipun leveydeltä vapaasti. Päätökseen ei kuitenkaan päästy yksimielisesti, vaan osa edustajista ei kokenut nauhaa tärkeänä ja osa koki ehdotuksen myös epätasa-arvoisena. Tätä perusteltiin sillä, ettei ainejärjestöillä ole vastaavaa mahdollisuutta saada omaa tunnustaan lippuun.

Erityisesti kokoustauon aikana keskustelua taasen herätti kokoustarjoiluun liittyvä yksityiskohta. Leivän päälliseksi tarkoitettu juusto koettiin yli ryhmärajojen liian pehmeäksi.

TYY:n kirjaston kohtalosta - soutua ja huopausta

Turun yliopiston uusi edustajisto sai eilen eteensä kirjastoselvitystyöryhmän raportin. Asiakirja pyrki pitäytymään faktoissa ja tarjoamaan erillaisia kehitysehdotuksia sekä arvioimaan niiden vaikutuksia. Lisäksi se havainnollisti kirjaston historiaa ja sen ympärillä vuosikymmeniä käytyä keskustelua lakkautaako vaiko ei. 1985 edustajisto lakkauttikin kirjaston viimeisessä kokouksessaan vaikka hallitus ei sitä esittänyt. Uusi edustajisto perui lakkauttamisen, eikä katkos kirjastopalveluissa loppujenlopuksi kestänyt kuin kuukauden. Tilanne on yksinkertaistettuna edelleen hyvin samankaltainen, joko kirjasto ajetaan alas ja sen teokset lahjoitetaan yliopiston kirjastolle taikka TYY panostaa kirjastoon jäsenpalveluna ja sen määrärahoja lisätään. Joudumme pohtimaan onko kirjasto jäsenistöllemme niin hyödyllinen, että siihen kannattaa satsata yli 45 000 euroa vuosittain. Tärkeäksi pohdinnan tekee juurikin nyt ylioppilastalojen remontti. Kirjasto joutuu siirtymään remontin ajaksi evakkoon ja sen toiminta hankaloituu. Jos toimintaa halutaan jatkaa, pitäisi myös tietää millaiset tilat tarvitaan, jotta ne remontin yhteydessä saadaa toteutettua.

Kirjaston tärkeyttä on perusteltu mm. hyvällä kurssikirjallisuuden saatavuudella. Kirjoja joihin yliopiston kirjastossa saattaa olla pitkä varausjono, löytyy heti TYY:n kirjaston hyllystä. Yhtenä kehitysehdotuksista oli kirjastosta tiedottamisen parantaminen, sillä suuri osa jäsenistöstä ei edes tiedä sen olemassaolosta. Loogisesti päätelleen käyttäjämäärän kasvu tuo varausjonot myös TYY:n kirjastoon. TYY:n jonoja kasvattaa myös kirjojen pitkä laina-aika. Kirjan tuoma hyöty keskittyy yhdelle ihmisille tai kaveriporukalle, joka on voinut vaikkapa varata ketjussa kirjan, jolloin se ei palaa hyllyyn moneen kuukauteen. Lainausaikoihin olisi siis puututtava jos kirjaston toimintaa halutaan jatkaa. Hyvänä puolena kirjastossa on sen kyky reagoida opiskelijoiden toiveisiin. Pyydetyn materiaalin tarpeellisuus arvioidaan ja se tilataan jos kirjastonhoitaja katsoo sen hyödylliseksi. Näin teos saattaa päätyä nopeastikin TYY:n kirjaston hyllyyn. Yliopiston kirjaston puolella ei ilmeisestikään ole yhtä helppo saada toiveitaan läpi.

Lakkauttamisen yhteydessä kirjat siirtyvät yliopiston kirjastolle ja näin helpottavat osaltaan varausjonoja yhdessä lyhyempien laina-aikojen kanssa. Apu on kuitenkin hetkellinen, sillä kirjallisuus vanhenee ja sitä täytyy uusia. Ehdotukseni vuosittaisesta suorasta rahallisesta lahjoituksesta kirjastolle torjuttiin vedoten siihen, että se mahdollistaisi yliopiston kirjaston määrärahojen käytön kurssikirjallisuuden sijaan johonkin muuhun eikä näin ollen kirjoja hankittaisi yhtään sen enempää kuin ilmankaan TYY:n tukea. Huoli on varmasti aiheellinen ahtaassa budjetissaan kamppailevan kirjastolaitoksen kohdalla. Kuitenkin toimimalla yhdessä yliopiston kirjaston kanssa TYY voisi säästää huomattavan summan rahaa. TYY:n rahoista kuluu tällähetkellä yli 60 prosenttia henkilöstömenoihin ja uuden aineiston hankintaan käytetään vain reilu 30%. Yhdessä yliopiston kirjaston kanssa teosten hankintaan suunnattuja varoja voitaisiin näin ollen jopa kasvattaa ja silti saataisiin säästöä.

Oma mielipiteeni on, ettei TYY:n kannata panostaa enempää kirjastoon ja lähteä kehittämään sitä jäsenpalveluna. Ennemmin meidän tulisi selvittää yhteistyömahdollisuuksia yliopiston kirjaston kanssa. Josko suoran rahalahjoituksen sijaan kuuntelisimme jäsenistöämme ja heidän tarpeitaan? Mistä kirjoista on eniten pulaa ja joiden määrää pitäisi kasvattaa. Ylioppilaskunta voisi järjestää aina tarpeen vaatiessa kirjatilauksen, jossa näitä tarpeelliseksi arveltuja kirjoja hankittaisiin ja lahjoittaa sen sitten yliopiston kirjastolle. Näin ei olisi mitään automaattista summaa joka kilahtaa kirjaston tilille vuosittain tiettynä päivänä ja jonka se voi suoraan vähentää kirjoihin käytettävistä muista varoistaan.

Kirjaston lakkauttaminen vapauttaisi TYY:n varoja myös jäsenpalveluihin jotka hyödyttäisivät suurempaa osaa jäsenistöstämme. Mitä tällaiset sitten ovat, sitä täytyy vielä pohtia ja kuunnella jäsenistön ääntä. Kentiäs voisimme oppia myös jotain muilta ylioppilaskunnilta.

Mahdollisuuksia on monia, nyt meidän on vain valittava niistä paras.